HAKEMISTO

Oppilashuoltopalvelut

Linkki kaupungin nettisivuille

Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Koulukuraattorin tehtävänä on konsultaatio huoltajille, opettajille ja muille yhteistyökumppaneille; lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävä asiakastyö; opetussuunnitelman mukainen oppilashuoltotyö kouluyhteisössä sekä moniammatillinen alueellinen yhteistyö.

Koulukuraattoriin yhteydenoton syynä voivat olla esim. oppilaan koulunkäyntivaikeudet (koulumotivaation puute, myöhästelyt, poissaolot), lapsen tai nuoren levottomuus tai liiallinen vetäytyminen, ongelmat vuorovaikutussuhteissa, jaksamiseen tai vointiin liittyvät pulmat, ristiriidat kotona, suuret muutokset perheen elämässä tai oppilaan vapaa-aikaan liittyvät huolet.

Aloitteen koulukuraattorin kanssa yhteistyölle voi tehdä oppilas, huoltaja, opettaja, koulun muu työntekijä tai koulun ulkopuolinen työntekijä. Aluksi koulukuraattori selvittää ja arvioi oppilaan tilannetta useimmiten huoltajan ja/tai opettajan kanssa. Tarvittaessa oppilaan tilannetta selvitellään tarkemmin oppilashuoltoryhmässä ja/tai yhdessä opettajan ja perheen kanssa sekä sovitaan tukitoimista, joita voivat olla esim. koulukuraattorin keskustelut oppilaan kanssa, havainnointi luokassa, neuvottelut perheen kanssa sekä tarvittaessa ohjaus koulun ulkopuolisiin palveluihin. Sosiaalisen selvityksensä perusteella koulukuraattori voi suositella oppilaalle myös erityistä tukea.

Koulupsykologi tuo psykologista osaamista koulun arkeen tarjoamalla psykologisia arviointi-, konsultaatio- ja neuvontapalveluja sekä interventioita. Lisäksi koulupsykologi osallistuu omalla asiantuntemuksellaan oppimisympäristöjen ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja kasvatustyön kehittämiseen sekä alueelliseen moniammatilliseen yhteistyöhön. Koulupsykologien keskeistä osaamisen aluetta on psykodiagnostiikka sekä lapsen toimintaympäristön psykologinen arviointi.

Pääosa psykologin asiakkuuksista liittyy oppimisvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden ja työskentelyn pulmiin, tunne-elämän kehityksen solmukohtiin, lapsen tai perheen kriisiin, ongelmiin vuorovaikutussuhteissa sekä opetusjärjestelyihin. Asiakkuudet muotoutuvat kestoltaan ja sisällöltään erilaisiksi lapsen tarpeiden mukaan.

Psykologin asiakkuudet alkavat huoltajien tai yhteistyökumppanien, usein opettajan, aloitteesta. Oppilas voi myös tulla oma-aloitteisesti psykologin asiakkaaksi. Asiakkuus alkaa pääsääntöisesti alkuneuvottelulla, johon osallistuvat oppilaan huoltajat ja opettaja(t) tai muut yhteistyökumppanit ja mahdollisuuksien mukaan myös oppilas. Neuvottelussa oppilaan tilannetta arvioidaan yhdessä sekä sovitaan etenemistavoista ja tuen muodoista. Psykologi arvioi, jatkuuko asiakkuus seurantana, jolloin huoltajan ja opettajan kanssa tavataan tietyin väliajoin ja arvioidaan, miten tuki koulussa ja kotona on edistänyt oppilaan tilannetta.

Kouluterveydenhuolto edistää terveyttä terveysneuvonnan keinoin, tunnistaa ja vahvistaa terveyttä suojaavia tekijöitä ja pyrkii puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain. Kouluterveydenhuolto ohjaa koululaisia tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoon, kehittää terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä moniammatillisessa yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa sekä toimii yhteistyössä lapsen vanhempien ja perheen kanssa.

Kouluterveydenhoitajan työhön kuuluu ensisijaisesti terveystarkastusten tekeminen. Terveydenhoitaja tapaa oppilaat vuosittain joko henkilökohtaisesti tai ryhmissä. Tarkastuksissa korostuvat oppilaan omien voimavarojen tukeminen, ongelmia ehkäisevä työote ja terveyden edistäminen. Kouluterveydenhuolto osallistuu ensiavun antamiseen äkillisissä sairastumisissa ja koulutapaturmissa. HUOM! Toiveena on, että koulun muut aikuiset voisivat arvioida tapaturmien vakavuuden ja huolehtia lievien tapaturmien hoidosta, jotka eivät vaadi terveydenhoitajan erityisosaamista tai -välineitä.

Koululla toimii säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat pääsääntöisesti rehtori (puheenjohtajana), laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Yläasteella ryhmään kuuluu yleensä myös opinto-ohjaaja. Tarvittaessa myös luokanohjaaja, koululääkäri tai muun tahon työntekijä (esim. lastensuojelu) voivat osallistua oppilashuoltoryhmän kokouksiin. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään koko kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita.

Viimeksi muokattu

04.04.16